Itsevarmat naiset ovat kauniita.
Oli sitten minkä kokoinen tai näköinen tahansa, itsevarma nainen hehkuu ja näyttää hyvältä.
En ole koskaan aikuisiällä pitänyt itseäni kauniina naisena. Isolta osin se on johtunut painostani. Morsiandieetin myötä laihtuminen on ollut iso juttu itsevarmuudelleni jo nyt, vaikka kiloja ei vielä ole paljon lähtenytkään. Huomaan välillä jopa hymyileväni peilikuvalleni (kunnes katse laskeutuu vyötärötasolle ja vaatii muutaman vatsalihasrutistuksen ;) ).
On ollut myös vielä isompi asia, joka on vaivannut minua joka päivä, aina peiliin katsoessani ja joka on syönyt itsevarmuuttani enemmän kuin mikään muu. Siitä on vaikea kirjoittaakin, koska se on minulle niin kipeä paikka. Se on kamala, hirveä, ruma, iso ja yököttävä ruskea luomi keskellä nenänvarttani. Kuinka voikaan pieni (iso!) näppylä viedä ihmisen niin maahan?! En ole puhunut sen ahdistavuudesta ikinä kellekään, en edes miehelle kuin vasta kesän alussa. Koko luomi on ollut kuin huoneessa oleva jättimäinen pinkki elefantti, jonka kaikki huomaavat, mutta josta kukaan ei uskalla puhua. Tai siltä minusta tuntuu, mies väittää, että kukaan muu ei siihen kiinnitä huomiota kuin minä itse. Aina kun puhuin jollekin, tuntui, että luomea tuijotettiin. Näytin noita-akalta. Asiaa ei helpottanut pikku poika bussissa, joka tuijotti minua hetken ja sanoi, että onpa iso finni tai rakas mummoni, joka tökkäsi nenään ja sanoi, että mikäs tuo on.
Mutta paskiainen on poissa nyt. Ja se vei kaksi kaveria mennessään, leuasta ja otsasta. Sain torstaina tikit pois ja vaikka arpi on olemassa, olen niin onnellinen!
Valitsin yksityisen lääkärin poistajaksi ja pääsinkin ihan plastiikkakirurgille. Operaatio oli kamala ja hinta vielä kamalampi. Silti, en ikinä milloinkaan tule katumaan muuta, kuin että miksi en rohkaissut mieltäni aikaisemmin. Onneksi häihin on aikaa ja arpi saattaa lääkärin mukaan kadota vaikka kokonaan. En odota ihmeitä, sillä arvet saa meikillä piiloon, isoa rumilusta ei mitenkään.
Kun tästä vielä jatkan laihdutusta, minustahan saattaa vaikka tulla kaunis
*onnellinen*
Rohkea teko! Hienoa, että päätit sen tehdä, jos sen "paskiaisen" (:D) olemassaolo on vaikuttanut itsevarmuuteesi ja muutenkin fiilikseesi itsestäsi noin paljon. Tiedän tunteen (kuten varmasti monet monet muutkin naiset), kun jokin omassa kehossa oleva, itsestä iso mutta muista ehkä pieni, "epäkohta" häiritsee. Monet saattaa vaan kirota sitä eikä ikinä tehdä sille mitään, mutta sinä oot nyt ainaki ottanu härkää sarvista ja siirtyny ajatuksista tekoihin! :)
VastaaPoistaNii ja tsemppiä morsiandieettiin! Sullahan on näköjään ollut paljon asioita meneillään, joten eihän tuo ihme ole, jos et ole niitä morsiuspukujakaan ehtinyt tai jaksanut käydä kokeilemassa!
Paino se on täälläkin vaivannut lähes koko ikäni ja olisi ollut kiva olla hoikempi häissä, mutta tässä sitä ollaan.. Alle kuukaudessa ei paljon ehditä ;)
VastaaPoistaMahtavaa, että oot tehnyt asialle jotain ja uskalsit käydä poistattamassa ne paskiaiset!
Ihanaa luettavaa, sun fiilis ihan huokuu tänne! :)
VastaaPoistaHieno juttu, varmasti tosi oikea ratkaisu!
VastaaPoistaMahtavaa!! Oot rohkea :) Piti oikeen katsoa lähempää sun kuvaa, missä olet tosi söötti!! Siis mikä paino ja mikä luomi??
VastaaPoista