Aamulla ennen töihin vääntäytymistä soitin pitopalveluun lopullisen vierasmäärän, allergiat ja iltapalatilauksen. Sovittiin myös aikataulusta perjantain osalta. Mies soitti pohtimispuhelun minulle, josko hän soittaisi vielä pariskunnalle, joka ei ole vastannut kutsuun juuta eikä jaata. Onneksi rakkaani jätti soittamisen tuttuun tapaan tähän vaiheeseen, kun on muutama tunti aikaa ilmoittaa pitopalveluun ruokittavien suiden määrä. No, soitto tehtiin ja he eivät pääse. Ehdin siinä välissä jo vähän ahdistua, että meneekö istumajärjestys uusiksi, mutta kaikki siis pysyy ennallaan.
Töissä työkaverit pystyivät yllättämään isosti. He olivat keskuudestaan keränneet meille häämatkakassaan todella ison summan, enkä ollut mitään supinoita selän takana huomannut. Sitä ei aina tajua, miten hirmuisen moni on niin vilpittömän onnellinen meidän puolesta, fiilistelee mukana ja on kiinnostunut häähässäkästämme ♥
Töiden jälkeen oli vihdoinkin odotettu koekampaus ja -meikki. Uulalaa. Kampauksen pohjana käytettiin oikealla olevaa esimerkkikuvaa ja kuulkaa hyvä tulee! Nuttura tosin on keskellä päätä, ei sivussa kuten kuvassa.
Meikissä pääpaino on vahvasti melko tummassa silmämeikissä eli voisin väittää, ettei minulle tule mitenkään perinteinen häämeikki. Mutta voi että kun tykkään!
Illan ratoksi vielä uuden pyykkikoneen rakastunutta hiplailua ja Satuhäitä töllöttimestä. Muutaman ajatuksen jaksoin uhrata myös omille häille, kun mallailin mielessäni vähän vieraiden pöytiin tulevia menu/ohjelma-plakaatteja. Ihan parasta oli kuitenkin, kun tuleva anoppi toi lapsuuden ja nuoruudenkuvia miehestä, joista parhaat valitaan juhlaan seinälle roikuskelemaan. Törkeän söpö pikku herra on kyllä mies ollut! Isi on teettänyt minusta myös noita kuvia sekä yhteisiä kuvia meistä.
Yritin myös saada miehen harjoittelemaan alttarilla suutelua, mutta se meni ihan pelleilyksi. Ihan vakavasti ottaen, minusta tätä asiaa pitää oikeasti harjoitella! Kuinka pitkä pususta tulee, missä kädet on ja kumman nenä on yleisön puolella. Kyllä, mietin tällaisia. Mies vannoo enemmän spontaaniuteen, joten ei ihan vielä saatu kaikkia yksityiskohtia sovittua :P
Hitsi, kun tykkään tuosta miehestä ihan kauheasti!
Ihanaa fiilistellä sun jännitystä täällä, kun sama "kohtalo" on itselläni edessä ensi la. Aina toteaa, että apua se on kohta. Pussailun suhteen meillä vähän sama juttu. Ja eilen selvisi, että meidän tilassa rempataan tällä viikolla vessoja ja yläkerran lattioita ja arvaa iskikö paniikki, että juhlitaan bajamajoilla ja remppapölyllä.. huooooh. stressitaso miljoona. Ensi sunnuntaina voimme sitten onnitella toisiamme rouviintumiesta.
VastaaPoistanim. viimeinen tiistai neitinä ,)
Ihanalta kuulostaa nuo viime hetken valmistelut.
VastaaPoistaVoin kuvitella että mieheni olisi samanlainen että tuollainen pusun harjoittelu menisi ihan pelleilyksi. Katsotaan sitten heinäkuussa miten käy asian suhteen :D
Oikein ihania viimeisiä valmisteluita häitä varten!