Torstai, tj 2

Aika on hiukan kortilla, mutta haluan joka päivä kirjoittaa edes vähän tunnelmia :)

Elämäni viimeinen neititorstai.

Vapaapäivä! Eli koko päivä vain siihen itteensä keskittymistä. Aamulla jatkoin siitä, mihin illalla yöllä olin jäänyt eli askartelin paikkakortteja. Yhdeksän jälkeen lähtö kynsien laittoon keskustaan. Päädyin kaikkien pohdintojen jälkeen "vain" ranskalaisiin, mutta en kadu tippaakaan, tuli niin kauniit kynnet! Saatoin jäädä koukkuun, enkä ehkä enää omien vänkyräkynsien kanssa halua elää jatkossakaan. Nimettömään tuli perinteisesti vielä pienet blingit ja olin valmis muihin shoppailuihin.

Kahden aikaan kiiruhdettiin miehen kanssa Tuomiokirkkoon treffaamaan kanttoria. Jännitti ja pelotti, että saanko ison ison unelmani eli Walking in the Airin Lumiukko-animaatiosta alkumarssiksi. Mies oli soittanut kanttorille viime viikolla ja kysellyt asiasta. Ja kyllä, kanttorilla oli kyseisen kappaleen nuotit mukana ja heti ensimmäisistä sävelistä meinasin pakahtua ja kyynelet vaan tulivat. Ja näin meillä oli alkumarssiksi varmistunut Walking in the air ♥ En osaa pukea sanoiksi sitä fiilistä!


Onnellisina kiiruhdimme kirkosta tanssitunnille ja harjoittelimme ahkerasti Talvihäät-valssia. Hyvin meni ja eikun eteenpäin. Mies lähti hakemaan sakettiaan Morsiusgalleriasta ja minä lähdin juhlapaikalle hakemaan avainta. Juhlapaikan täti kertoi lämmityksistä ja valoista ja hälytyksistä, jotka yritin painaa mieleeni tiukasti.

Hetki kotona, jossa harjoiteltiin vihdoinkin hääpusua! :D Sitten vielä kurvailtiin kaason kanssa Ikeaan ja Bauhaussiin, miehen ja bm:n jäädessä rakentamaan sitä valokuvauspömpeliä - ensin kotona, sitten juhlapaikalla. Hetkeksi yksin jäätyäni fiilistelin hääkorujani ja tulevaa lauantaita. Kiire, mutta ei stressi. Onnellinen olo. Kiitollinen kaikista ympärillä häärivistä ja auttavista ihmisistä.

Illan ratoksi askartelin paikkakortit valmiiksi, samoin kuin menu-ohjelmat pöytiin.

Touhu päivä, joka toi myös ison harmituksen. Sisko-kaason poika, minun 8 vee kummipoikani ei pääse häihin, sillä hän joutui sairaalaan. Itku. "Vain" vesirokko, mutta hänelle kovin vaarallinen.

Huomenna voi jo sanoa huomenna! ♥